BLOGI

Näin lukuharrastuksen väheneminen vaikuttaa lapsiin

Viime vuosina lukemiseen käytetty aika on lasten keskuudessa vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Syyn päättelemiseen ei tarvita asiantuntijaa.

Kenties olet itse huomannut, että nykyään on entistä vaikeampi istua alas ja syventyä hyvään kirjaan. Onhan joka puolella paljon muuta informaatiota helposti saatavilla erilaisilla ruuduilla.  Onko se edes niin vaarallista, että lapset ahmivat vähemmän kirjoja? Heillehän on ruutujen ansiosta kehittynyt erinomainen kyky hahmottaa lyhyitä viestejä ja emojeja. Valitettavasti kielitaidon riittävä kehittyminen vaatii pidempiä tekstejä. Sitä paitsi lukuharrastuksen väheneminen heikentää kielitaidon lisäksi lasten keskittymiskykyä, mikä puolestaan vaikeuttaa oppimista.

Pitkät tekstit opettavat ajattelemaan nopeammin

Aivotutkimusten mukaan pitkien tekstien lukeminen opettaa ajattelemaan nopeammin ja analyyttisemmin. Siksi lukemisesta ei ole hyötyä pelkästään äidinkielentunnilla, vaan kaikissa aineissa. Lundilaisessa koulussa kokeiltiin jokaisen oppitunnin aloittamista yksilöllisellä lukuhetkellä. Tuloksena oppilaiden sanavarasto kasvoi, mutta myös heidän keskittymiskykynsä koulupäivän aikana parani. Lukuharrastuksen vähenemisen ja heikentyneen matematiikan osaamisen välinen yhteys ei siis ole pelkkä myytti.

Myös kotona on tärkeä edistää lukemista

Vastuuta lasten ja nuorten lukemisen edistämisestä ei voi sysätä pelkästään koulun harteille. Kodin tuki on yhtä tärkeä. Jotta lapsen saisi tarttumaan kirjaan, kannattaa aikuisen ensinnäkin itse harrastaa lukemista tai lukea lapsen kanssa yhdessä ääneen. Aikuisen oma kiinnostus kirjoihin välittyy lapsille. Vaikka lapsi olisi jo oppinut lukemaan itse, yhdessä ääneen lukemista on hyvä jatkaa. Silloin lukeminen yhdistyy mukavaan yhteiseen hetkeen.

Kirjat vaikuttavat aivoihin

Päivittäisestä lukemisesta on muitakin etuja kuin keskittymiskyvyn paraneminen. Eräs tutkimus osoitti, että lukeminen varhaisella iällä paransi muistia myöhemmin elämässä. Myös päätöksentekokyky sekä abstraktin ja kriittisen ajattelun taito paranivat. Kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää myös lapsen empatiakykyä ja antaa uusia näkökulmia sekä tutustuttaa uusiin paikkoihin.

 

Lähteet:
https://www.svensktnaringsliv.se/regioner/skane/elever-far-battre-fokus-med-en-kvarts-lasning_704986.html
Fem fakta om barns och ungdomars läsning
https://www.svd.se/att-lara-sig-lasa-forandrar-hjarnan https://www.vardfokus.se/webbnyheter/2017/januari/romaner-hjalper-studenter-att-utveckla-sin-empati/
X