Kun vanhempi herättää lapsen lukuinnon ja ylläpitää sitä, hän antaa samalla lapselle eväät koulumenestykseen. Samalla luodaan hyvinvoinnin perusta.
Lukeminen on kuin tuli, jossa jokainen tavu on kipinä, kuvaili maailmankuulu, ranskalainen kirjailija Victor Hugo lukemista jo 1800-luvulla. Hänen sanansa ovat ajankohtaisia edelleenkin, kun kirjojen rinnalle on syntynyt digitaalinen maailma. Se käsittää tietokoneet ja tabletit, kännykät, pelit ja sosiaalisen median. Sana ruutuaika on tullut vanhemmille tutuksi.
Vaikka kirjojen lukeminen on hieman jopa lisääntynyt Suomessa, luettujen kirjojen määrä on vähentynyt (Tilastokeskuksen vapaa-ajan tutkimus). Sanomalehtien lukeminen on vähentynyt etenkin 10–14-vuotiaiden ikäryhmässä. Huolestuttavinta on se, että nuorten lukeminen on vähentynyt ja sen seurauksena heikkojen lukijoiden määrä kasvaa. Viimeisimmässä PISA-tutkimuksessa Suomi oli edelleen huippulukumaiden joukossa, mutta pojista heikkoja lukijoita oli peräti 20 prosenttia.
Lukeminen parantaa itsetuntoa ja stressin hallintaa
Lukeminen avartaa näkökantoja ja tuo maailman käden ulottuville. Lisäksi se antaa hyvät eväät pärjätä elämässä. Tutkimusten mukaan lapset, jotka lukevat säännöllisesti vapaa-ajallaan, kokevat vähemmän yhteiskunnasta syrjäytymisen uhkaa. He luottavat enemmän muihin ihmisiin ja ovat myötätuntoisempia haavoittuvia ryhmiä kohtaan. Eikä vain sitä: lukijoilla on parempi itsetunto ja kyky selviytyä hankalista tilanteista. He kokevat vähemmän stressiä ja uniongelmia. Lukemiseen liittyy monia terveysnäkökulmia, jotka ovat tärkeitä kuohuvien teinivuosien aikana ja niiden jälkeen.
Tutkimuksen mukaan aikuinen tarvitsee vähintään 50 000 sanan sanavaraston pärjätäkseen arkielämässä. Alakoulun aloittavilla lapsilla on keskimäärin 7 000 sanan sanavarasto. Jos lapsi ei lue tai kuuntele tekstejä, sanavarasto jää 17-vuotiaana 15 000–17 000 sanaan. Lukeminen on yhteydessä koulumenestykseen muissakin kuin kieliaineissa. Tutkimusten mukaan myös esimerkiksi matematiikassa ja historiassa on hyötyä siitä, että on lukenut kirjoja, lehtiä ja sanomalehtiä. Lukemisen myötä kehittyy niin ikään kriittinen ajattelu. Sitä tarvitaan kipeästi aikana, jolloin valeuutiset leviävät kuin rutto eri medioissa.
Lukeminen parantaa menestystä koulussa (ja työssä)
Lukeminen vaikuttaa koulumenestykseen. Se auttaa niin perusasteella kuin toisen asteen koulutuksessa. Se vaikuttaa myös mahdollisuuksiin päästä haluamaansa ammattiin ja menestyä siinä.
Lukeminen vaikuttaa sosioekonomiseen asemaan enemmän kuin ihmisen tausta. Lukeminen avaa siis ovia, jotka muuten olisivat suljettuja. Vapaa-ajan lukemisesta on hyötyä, oli se sitten lukemista yksin tai yhdessä.
Hyvä startti elämään!
Vanhemmat voivat panostaa lapsen elämään sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Kun kotona tarjotaan malli ja mahdollisuudet lukea, lapsi tarttuu itsekin todennäköisemmin kirjaan säännöllisesti.
Ei ostositoumuksia
Boksin voi peruuttaa helposti
Lukuiloa jo yli 100 000 lapselle
