BLOGI

Liikunta on yhteydessä hyviin koulusuorituksiin

Tiesitkö että jalkapallo, tanssi ja ratsastus voivat olla yhtä lailla aivojumppaa kuin shakki, sudoku ja päässälasku?

Nykyään monissa kouluissa päivään pyritään saamaan enemmän liikettä. Miksi? Tietysti siksi, että oppilaat olisivat pirteitä ja terveitä. Kaikki tietävät, että liikunta edistää hyvinvointia. Mutta sillä on myönteisiä vaikutuksia myös opiskeluun.

 

Liikunnan lisääminen auttoi poikia petraamaan koulussa

Ruotsalaisessa Bunkeflo-hankkeessa oppilaita seurattiin yhdeksän vuoden ajan ja tutkittiin liikunnan ja koulusuoritusten välistä yhteyttä. Havaittiin, että peruskoulua käyvistä pojista ne, jotka liikkuivat päivittäin, saivat paremman päättötodistuksen kuin ne, jotka harrastivat liikuntaa 1-2 kertaa viikossa. Tyttöjen kohdalla vastaavaa eroa ei havaittu. Sen uskotaan johtuvan siitä, että tutkimukseen osallistuneilla tytöillä oli jo valmiiksi niin hyvät arvosanat, että varaa parantaa oli kovin vähän, kun taas pojilla hajonta oli suurempi.

 

Liikunta tekee hyvää kaikille

Sukupuolesta ja iästä riippumatta liikunta tekee hyvää jokaiselle. Liikunta auttaa nukkumaan paremmin, piristää ja tietysti vahvistaa. Treeni lievittää stressiä ja tasapainottaa veren sokeritasoa. Myös verenpaine laskee ja riski sairastua esimerkiksi dementiaan, masennukseen sekä rinta- ja paksusuolensyöpään alenee. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Vielä on mainitsematta liikunnan myönteiset vaikutukset aivoille!

 

Myönteiset vaikutukset aivoille

Liikunta parantaa kogniitiivisia toimintoja, kuten muistia ja oppimista. Sen arvellaan johtuvan siitä, että reippailu vilkastuttaa verenkiertoa aivoissa, mikä tehostaa hermosolujen välisiä yhteyksiä ja uusien hermosolujen muodostumista. Se taas saattaa vaikuttaa tarkkaavaisuuteen ja edistää oppimista.

 

Iloa kaupan päälle

Liikunta edistää myös henkistä hyvinvointia. Se saattaa lisätä motivaatiota, vahvistaa itseluottamusta ja parantaa sosiaalisia taitoja. Heti liikunnan jälkeen olo voi olla erityisen iloinen, sillä liikunnan aikana vapautuu aivojen välittäjäaineita dopamiinia ja serotoniinia, jotka ehkäisevät myös masennusta. Liikunnan aikana vapautuu myös endorfiineja, mikä tekee olon tyytyväiseksi ja pirteäksi.

 

Kannusta lasta liikkumaan

On siis monta syytä kannustaa lasta aktiiviseen, liikunnalliseen elämäntapaan. Liikkuminen edistää lapsen oppimista, mutta samalla hänen itsetyytyväisyytensä kasvaa ja hän oppii luottamaan omiin kykyihinsä, mikä toivottavasti tekee koulunkäynnistäkin hauskempaa.

Tökkiikö opiskelu kotona? Kenties reippailu ennen läksyjä voisi auttaa.

 

Lähteet:
https://www.lakartidningen.se/Klinik-och-vetenskap/Klinisk-oversikt/2019/01/Daglig-fysisk-aktivitet-pa-schemat-battre-skolresultat-hos-pojkarna/
https://www.1177.se/Vastra-Gotaland/liv--halsa/traning-och-fysisk-halsa/rorelse-ar-livsviktigt/
https://www.skolverket.se/skolutveckling/inspiration-och-stod-i-arbetet/stod-i-arbetet/mer-rorelse-i-skolan/
https://www.folkhalsomyndigheten.se/folkhalsorapportering-statistik/tolkad-rapportering/skolbarns-halsovanor/fysisk-aktivitet/
X